keskiviikko 7. lokakuuta 2015

Kanilan rakentamista

Tai oikeammin siivousta ja korjailua. Meillähän on aikaisemminkin ollut kaneja, jotka asustivat talvisin vajassamme. Vajaa ei ole alunperin tarkoitettu eläimille, eli se ei ole mikään navetta. Sitä on alunperin korjailtu eläimille sopivaksi jo vuosia sitten. Jossakin välissä siihen tehtiin sitten koiratarhakin, jossa jonkin aikaa asui yksi koiristamme - erinäisistä syistä johtuen, en yleensä tykkää pitää koiriamme tarhassa kuin väliaikaisesti. Tämä kyseessä oleva koirakin on lähtenyt sateenkaarisillalle jo kauan sitten. Nyt vaja on ollut vuosia kaikenlaisen kaman säilytyspaikka, tyyliin "jos sitä joskus tarvii". No, eipä ole juuri tarvetta tullut, joten viime kesänä ja nyt syksyllä olemme siivonneet sitä urakalla, ja pari pakettiautollista ja useampi henkilöautollinen roinaa on siirtynyt hyötyjätekeskukseen.

Kaiken sen turhan tavaran alta paljastuva sotku oli vielä siivottava. Jostakin syystä sinne oli muun muassa jäänyt kokonainen paketillinen kutterinpurua, ja ilmeisesti puolikas heinäpaali (!). Eli ne olivat siellä rauhassa maatuneet maapohjalla ainakin kymmenen vuotta. Siinä sai talikko heilua, kun kuskasin osittain maatunutta ainesta kompostiin.

Tarkoituksena on siis tehdä nyt ex-koiratarhasta kanin pitävä - ja mahdolliset saalistajat pois pitävä - ja vielä jakaa se kahtia, että tilaa tulee kahdelle eri ryhmälle pupuja. Tarhan pinta-ala on noin 8 neliötä, eli näin jaetuille osuuksille tulisi kokoa noin 4 neliötä kullekin. Tarhasta sai repiä pois aika kasan villivadelmaa ja muita kasveja, ennen kuin pääsi kunnolla mittailemaan ja suunnittelemaan sille tehtäviä muutoksia. Pohjalle on siis tulossa verkko, ja myös verkkokatto on suunnitelmissa. Lisäksi tarhan nykyinen verkko verhotaan pienisilmäisemmällä verkkomateriaallilla. Ja toinen ovi tehdään, niin että molempiin tarhoihin pääsee kunnolla siivomaan ja ruokkimaan kaneja.


Koiratarha nykykunnossa.



Vajan sisälle on suunnitteilla kaksi, tai kenties jopa kolme karsinaa/aitausta kaneille. Yksi onkin jo melkein valmiina, siinä asui aikoinaan belgianjättikanini Molli. Vajassahan on siis tällä hetkellä maapohja. Alunperin siinä oli lankut, mutta muuttaessamme tähän vuonna 1996 ne olivat aivan lahot, joten poistimme ne. Molli ei yrittänytkään kaivaa tietään vapauteen, mutta nyt laitoimme pikkukarsinaan varmuuden vuoksi verkon pohjalle. Molli ei myöskään yrittänyt kiivetä karsinastaan pois (korkeutta noin 150 cm, pohja nousi aina talven mittaan jonkin verran, koska Mollilla pidettiin kestopehkua tuomassa lämpöä), joten sille ei ollut tarpeellista tehdä siihen kattoa. Uusista pupuista en tiedä, yrittävätkö. Jos näin käy, karsina täytynee miettiä uusiksi. Tosin siihen ei heti näin aluksi olekaan tulossa ketään asumaan, vaan sen tarkoitus on olla varakarsinana.


Pikkukarsinan valmistelua,

Pikkukarsina nykytilassaan, pohjalla soraa.


Mollilta jäi myös lämpöeristetty mökki, joka tuli sen mukana kun ostimme sen (Molli siis tuli meille vuoden vanhana edelliseltä omistajaltaan). Mökkikin löytyi roinakasan alta, ja on lievästi sanottuna likainen, eli sen pesu on edessä. Vajan katto on vuotanut jonkin verran, joten kosteus ja pöly ovat muodostaneet kerroksen kaiken kyseisessä tilassa säilytetyn päälle. Viime kesänä katto uusittiin, eli nyt se pitää taas vettä kunnolla.


Mollin mökki.


Isompi karsina on tarkoitus jakaa kahtia, eli rakentaa siihen kattoon asti ulottuva verkkoseinä ja ovi suurinpiirtein keskelle. Lisäksi tarkoituksena olisi tehdä vielä yksi pienempi aitaus sen luukun eteen, joka on tehty koiria varten, ja josta pääsee ulkotarhaan. Näin yksi kaniryhmä asuisi tarhassa, ja pääsisi sisälle vajaan halutessaan. Sisälle ne eivät tarvitse sitten niin isoa aluetta, koska niillä on tarha käytettävissään.

Kanien poikimisalue on tällä hetkellä tulossa vajaan sisälle. Vajaan on rakennettu eräänlainen työhuone, joka alunperin tehtiin hamstereitani varten. Se on eristetty, ja siihen on tehty välikattokin, joka sekin on eristetty. Tähän osaan on myös rakennettu oma aitauksensa. Alunperin se tehtiin risteytyskanejani varten, mutta muutettiin sittemmin koirankopiksi. Tämäkin tila täytyy nyt muuttaa kaneille sopivaksi, ja siivota perin pohjin. Kuten kuvista osittain näkyy, sen kantta on myös käytetty säilytyspaikkana.






Tähän tilaan tulee osittain verkkokatto ja verkolla päällystetyt luukut, joita on kevyempi aukaista. Nykyiset luukut ovat painavat, koska niitä ei ole tarvinnut aukoa niin usein, ja tarkoituksena on myös ollut etteivät koirat saa niitä auki. Tätä kirjoittaessani on tuo kulkuaukko ison karsinan puolelle jo verkotettu kiinni minkkiverkon palalla. Siitä poikasaitauksessa oleva naaras näkee ja haistaa muita kaneja. Kopin perimmäinen osa, joka ei kuvissa kunnolla näy, on vielä tarkoitus jakaa kahtia. Tällä hetkellä se on niin suuri, että sinne mahtuisi useampikin poikueellinen kaninpoikasia samalla kertaa. Siihen tulee siis kaksi osastoa, joista kaikkein perimmäisen olisi tarkoitus toimia synnytystilana, etummainen toimii ylimääräisenä 'kammarina', ja isompi alue sitten - no, isompana aitauksena.

Mollin mökki on tarkoitus puhdistuksen jälkeen siirtää toiseen ulkoaitauksista, siihen josta ei pääse vajaan sisälle. Vajassa oleviin karsinoihin on suunnitteilla vielä mökit, jos kanit tahtovat sellaiseen jossakin vaiheessa mennä. Molli ei kyllä aikoinaan mökkiään käyttänyt edes paukkupakkasilla.

Vielä kuva heinäparrestamme, joka rakennettiin aikoinaan ison karsinan yläpuolelle. Siellä heinät säilyvät kuivina, eivät saa kosteutta maapohjasta ja ilmastointikin pelaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti