Olimme tänään Tuurissa Kaniininkasvattajat ry:n näyttelyssä. Pakkaset paukkuivat ulkona, mutta näyttelyssä tunnelma oli lämpimän kotoinen - vaikka varsinainen lämpötila olikin hieman koleahko myös sisällä. Onneksi sekä kanit että emäntä ovat tottuneet kylmään ilmanalaan, kanitytöt kun asustavat tällä hetkellä vajassa, ja emäntä asustaa vanhassa 1950-luvun mökissä.
En odottanut mitään ihmeempiä ensimmäisestä näyttelystä, joten tyttöjen saamat pistemäärät olivat vallan sopivat. Halo sai 93,5 pistettä, Viri 92 ja Darja 92,5. Halolla oli vielä maininta "kaunis naaras" :D - sen pisteet putosivat lähinnä vaihtuvien karvojen myötä. Halo esiintyi oikein mallikkaasti, ainoa tytöistä joka esitti itsensä hyvin. Viri sai parhaat pisteensä arvostelussa karvan laadusta, mikä onkin rexeille se tärkein asia. Jotenkin Viri oli onnistunut saamaan sekä taka- että myös etujalkoihinsa kaljuja kohtia. Varsinkin etujalkoja tuomarikin ihmetteli. Liekö Viri sitten ehtinyt kuluttaa karvojaan ulkotarhassa oloaikana, tytöt kaivelivat siellä verrattomalla innolla. Vajassahan tytöillä on puru- ja olkipahnat, joiden ei pitäisi karvoja juuri kuluttaa. Darjan pisteet taas putosivat pienen koon myötä, lisäksi sen esiintyminen pöydällä muistutti lähinnä pannukakkua. Turkin laadusta ja väristä tuli hyvät pisteet kuitenkin. Darjalla on onneksi vielä aikaa kerätä massaa, sehän tulee vuoden vanhaksi vasta huhtikuussa. Tosin se on sen verran aktiivinen kani, että en tiedä jääkö sille riekkumisen ja lämpimänä pysymisen lisäksi mitään varastoon massan kasvattamista varten. Pitänee lisätä ruokaan valkuaista.
Kaiken kaikkiaan oli mukava päivä, ainakin ihmisten mielestä. Kanityttöjen mielipide ei ehkä olisi aivan sama, jos ne osaisivat puhua. Viettää nyt päivä yksinään jossakin lootassa, ja sitten vielä vieraat ihmiset käpälöivät. Tosin sai siellä sentään syödäkseen, ja heinä tuntuikin maistuvan.
