Udun kanila!

Kanilamme on nyt saanut uudelleen voimaan Suomen kani-ja jyrsijäliiton alaisen kasvattajanimen, Udun. Aikaisemmin kasvatin hamstereita kyseisellä kasvattajanimellä.

Alla postausta piristämään muutama uudempi kuva Sulosta ja Velmusta. :)

Suurihopea Sulo.

Belgianjätti Velmu.

Kanilan uudet, nuoret toivot

Ajattelinpa ottaa muutamia edustavia kuvia kanilan nuoresta tyttökolmikosta. Menin kuistille ajatellen, että olen siellä aikaisemminkin onnistunut ottamaan ihan mukiinmeneviä kuvia kaneista, kuten vaikka Sulosta ja Geishasta ja Mellistä niiden siellä asustellessa. No, se oli silloin. Nämä kolme tyttöä päättivät jättää poseeraamisen toisten huoleksi, ja olla itse aivan kauhean kiinnostuneita kuvaajasta. Pari hieman onnistuneempaa kuvaa onnistuin kuitenkin nappaamaan.

Varpu eli Grasshopper Underneath my skin, suurihopea.

Tjorven (oma kasvatti, ruotsinturkiskani) ja Varpu.

Jupiter Ascending (oma kasvatti, rex), josta ei
vain kertakaikkiaan saanut tämän parempaa kuvaa.

Kanilan Facebook-sivulta voi käydä vilkaisemassa niitä ei-niin-onnistuneita otoksia ;)

Ruotsinturkisvahvistusta

Meillä vierailulla ollut Lehtokanin Johannes vakuutti minut vierailunsa aikana siitä, että se voisi jäädä taloon. Niinpä sitten ostinkin sen meille. Olen todella mieltynyt sen luonteeseen, kuten Darjankin. Ikävä, ettei Johanneksesta ole tällä hetkellä parempaa kuvaa, yritän ottaa sellaisen jossakin vaiheessa. Video sen sijaan löytyy.

- - -

Eilen meille sitten saapui Stormyrans Felix, ehta ruotsalainen ruotsinturkisuros. Felix tuli Johanneksen kasvattajalta, joka on sen Suomeen tuonut. Felix käy sulhoksi sekä Darjalle että Darjan tyttärille, joiden isä on Johannes. Luonteeltaan Felix vaikuttaa samanlaiselta vilkkaalta ja energiseltä kanilta kuten meillä jo asustavat rotutoverinsa. Häkkiä kiertelevät koiratkin ovat vain mielenkiintoisia, ja saavat aikaan innokkaita loikkia pitkin ja poikin.

Kuvapäivityksiä

Meillehän siis muutti jokin aika sitten belgianjättiherra Velmu, eli virallisemmin Cheery. Herra on väriltään raudanharmaa, väri jota olin jo kauemminkin ihaillut bjäteissä, ja nyt sellainen meillä asustaa :D

Herra Isokorva Korvaeläin

Suomenlapinkoira Nuuti suhtautuu kaneihin lempeästi. Velmu on utelias.

- - -

Halon poikaset senkun kasvavat. Kuvat otettu juhannuksena, nyt ne ovat jo taas isompia.

Kaikki yhdeksän, väreina chinchilla, schwarzgrannen, sallander, valkoinen ps ja musta.

Chinchilla on tyttö, joten se jää kotiin.

Schwarzgrannen on poika, ja en ole vielä päättänyt jääkö sekin, vai myynkö sen.

Sallanderit tulevat luultavasti kaikki myyntiin. Ainakin yksi niistä on naaras.

Muista en ole vielä sukupuolia katsonut.

- - -

Darjan poikasetkin kasvavat silmissä. Koska niitä on "vain" kuusi, ne painoivat punnituspäivänä huomattavasti enemmän kuin Halon poikaset. Meillä ensimmäinen punnituspäivä on, kun poikaset täyttävät neljä viikkoa.

Poikueessa on kaksi isoa jötikkää, ja kaksi pientä kirppua.

Loput kaksi ovat jotakin siltä väliltä. Isoin jötkäle on luultavasti naaras!

(Ja se isoin jää siis kotiin, tottakai.)

- - -

Kävin myös Suomen Kaniyhdistyksen järjestämällä kasvattajakurssilla kesäkuussa.

Lisää kuvia ja muuta juttua löytyy kanilan Facebook-sivulta: Tarinatuvan Tassuttelijat.

Iloinen perhetapahtuma

Halo synnytti yhdeksän pontevaa pientä pupunalkua 2.6 eli eilen. Pesässä oli kolme luonnonväristä, kolme kuviollista (sallanderia?) ja kolme valkoista, joista yksi voi kenties olla kuviollinen sekin.

Kuvia tästä poikueesta löytyy nyt ja tulevaisuudessa myös kanilan Facebook-sivulta :)

Halo-mamma ennen synnytystä.

Ulkoilua ja uutisia

Melli ja Geisha pääsivät eilen isoon ulkotarhaan asumaan. Ensi alkuun tytöt olivat ihmeissään, mutta illemmalla jo ilmeisen tyytyväisiä.

- - -

Kanilalla on nyt myös Facebook-sivu nimeltään Tarinatuvan tassuttelijat. Talomme nimi on Tarinatupa, siitä nimi sivulle. Sivulla esiintynee välillä myös muut eläinystävämme, mutta kanit ovat pääosassa.

- - -

Halo ja Darja lienevät kantavina, koska kumpikin on alkanut tehdä pesää. Siivosin Halon aitausta, ja se alkoi heti uudet oljet saatuaan rakentaa niistä pesää. Ei tietenkään taaskaan pesämökkiin, vaan sen taakse. Darja taas yritti tehdä pesänsä vessalaatikkoonsa. Darjalla on ollut vessana kissojen kulmavessa, joka on mökkimallinen. Jouduin siis ottamaan vessan pois, se on nyt korvattu isolla Ikean Samla-laatikolla. Darjalla on myös tarjolla ihan oikea mökkikin, saas nähdä kelpaako se nyt, kun häkissä ei enää ole kulmavessaa.

Rex-tytöt saivat kutsumanimet

Hieno oranssineiti on nyt Melli eli Karamelli, ja japanilaisen värinen typykkä on Geisha.

Ruotsinturkispoikasia laitettu alulle - jälleen kerran

Darja ei ollut kantava, joten se astutettiin eilen uudestaan Johanneksella. Toivon mukaan nyt on ruotsinturkiksia odotettavissa kuukauden päästä. Jos ei, niin Darja alkaa olla jo liian vanha ensisynnyttäjäksi, jolloin se luultavasti jää pois kasvatuksesta. Tällä kertaa Johannes on meillä kylässä, eli viikonloppuna voi vielä varmistella astutuksen.

- - -

Sulo ja Siili ovat muuttaneet ulos asumaan. Kuvia Siilistä uudessa asumuksessaan on aikaisemmassa postauksessa. Tässä muutama kuva Sulosta, joka ei millään pysynyt paikallaan niin kauan että siitä olisi saanut hienoja poseerauskuvia.

Ja sitten vielä yksi, se kaikkein eniten poseerauskuva :)

Uudet tulokkaat

Vapunpäivänä meille kotiutui kaksi viehättävää neitosta.

Nimeä typyillä ei vielä ole, mutta molemmat saapuivat Birchen-kanilasta.

Pehmoisia pikkupupukuvia

Valkoinen Lumitähti ja chinchilla Sulo pääsivät poseeraamaan kuvissa eilen.

Pienet lähtevät kohtapuoliin uusiin koteihinsa.

- - - 

Myös poikasten isä, Siili, pääsi kuviin tänään.

Siilillekin on etsinnässä uusi koti.

Näyttelyuutisia

Sulo oli viimeistä kertaa nuorten kanien näyttelyluokassa Lempäälässä eilen, saaden pisteiksi 93,5. Paino, rotuleima ja esiintyminen, kunto ja hoito jälleen kerran täydet pisteet, rungonmuodosta, turkista ja väristä pisteet hieman putosivat. Sulo onkin ryhtynyt vaihtamaan karvaansa kesäkuosiin, ja sen nenässä on hassu väriraja siinä, mistä karva on jo osittain vaihtunut. Ikäähän Sulolla on nyt reilut kuusi kuukautta, eli se kasvaa ja kehittyy vielä. Näyttelypunnituksen mukaan Sulo painoi 3.82 kiloa, mikä on hieman liian vähän puolivuotiaalle suurihopealle, mutta ehkäpä Sulo kirii oikeaan painoon tässä kesän aikana. Itse asiassa painosta tuomari olisi voinut pudottaa pisteen tai pari, mutta jostakin syystä ei sitä tehnyt.

Sulo siis jää nyt näyttelytauolle ainakin siihen saakka kun se on aikuistunut ja lisännyt painoaan reiluun neljään ja puoleen kiloon, mielellään lähemmäs viittä. Suurihopean ihannepainohan on 4.61 kg.

- - -

Ruotsinturkis Darja on ryhtynyt pesänrakennuspuuhiin, eli luultavasti meille on tulossa parin päivän sisään ruotsinturkispoikasia. Huomaan viehättyneeni rotuun paljon, Darjan luonne on mieleiseni, vilkas, utelias ja energinen. Katselin eilen taas näyttelyssä 'sillä silmällä' 10-viikkoista ruotsinturkispoikuetta. Eilen ei kuitenkaan yhtään mukaan lähtenyt, katsotaan sitten kun samalta kasvattajalta tulee meille kaksi rex-tyttöä tässä toukokuun alkupuolella. ;)

Halon poikaset kävi kuvassa

Eli otin niistä muutaman kuvan tänään. Olisi pitänyt viedä ulos että olisi tullut kunnolla valoa kuviin, mutta ei ollut ulkona oikein paikkaa missä kuvata. Vilkaisin myös sukupuolet, vain valkoinen ps on tyttö muut poikia. Jos en nyt ihan väärin nähnyt.

Sulo sai uuden lelun

Nimittäin paperipussin täynnä heinää. Ja ei välitä siitä vähääkään.

Poikaskasa ja pari poseerausta

Halon ja Siilin poikaset. Ikää kolme viikkoa ja yksi päivä.

Uusi poseerauskuva Darjasta. Ei se oikein kantavalta vielä 

näytä, parin viikon päästä pitäisi tulla varmuus asiaan.

Siili on hopeoitunut koko ajan enemmän ja enemmän.
Ja kasvanut. :)

Halon poikaset kohta kolme viikkoa

Pienet ovat alkaneet liikkua ympäriinsä. :)

Videoiden laatu ei päätä huimaa, mutta näkyypähän niistä jotakin. Tietenkin poikaset heti kuvauksen alettua käpertyivät pesään unille, paitsi tuo yksi, joka yritti hyötyä emän ruokahetkestä.

Sulo the Pääsiäispupu

- - -

Kuvat ovat noin kuukausi sitten otettuja, nykyään Sulo on huomattavasti isompi ja jytkympi jo. :)

Halon pienet kahdeksan päivää

Halon poikaset kasvavat ja kehittyvät. Niin paljon, että niitä oli melkein mahdoton pidellä, kun tänään yritin ottaa niistä kuvia. Mustista en edes yrittänyt ottaa yksilökuvia. Yksi niistä viiletti melkoista vauhtia pitkin pesäaitausta - oli kova työ saada se pysymään pesäkolossa sen jälkeen kun sinne olin vilkaissut ja tarkastanut poikasten kunnon.

Pienet viipottajat

Chinchilla (mitä luultavammin)

Valkoinen (punasilmäinen, luultavasti)

Tämä poikuehan on sijoituspoikue Halon kasvattajalle, kaksi mustista menee hänelle kunhan ehtivät luovutusikään. Näissä on siis 25% suurihopeaa ja loput rexiä. Mielenkiintoista nähdä, millainen turkki näille tulee, ja kuinka mustat alkavat hopeoitua kasvaessaan.

Sunnuntain aatoksia

Vaikka nyt onkin jo maanantai-aamu, vielä heiman eilisestä. Eli Sulo siis arvosteltiin jälleen näyttelyssä. Tällä kertaa painosta tuli täydet pisteet (10/10), mutta väripisteet huononivat (väri 17/20 maininnnalla ej färdig eli ei valmis) ja esiintyminenkään ei ilmeisesti enää ollut ihan kuosissaan, koska siitäkin lähti puoli pistettä pois (rotuleima ja esiintyminen 9,5/10). Muut pisteet olivat samat kuin lauantaina. Näin koira- ja kissanäyttelyihin enemmän tottuneena kanituomarit tuntuvat tiukemmilta, varsinkin kun kyseessä on nuori eläin - tai sitten aika kultaa muistot, enhän ole koiranäyttelyssäkään ollut osallistujana kuin viimeksi yli viisi vuotta sitten, kissanäyttelyistä on aikaa jo parikymmentä vuotta. Seuraava näyttely onkin sitten tosiaan huhtikuussa, Lempäälässä jälleen. Toivottavasti Sulo siihen mennessä vaihtaa karvansa uuteen ja hienompaan, tosin se tiheys siitä jäänee edelleen uupumaan, koska sisällä ei tiheää turkkia niin paljon tarvitse.

- - -

Eilen toivottavasti saatiin myös alulle kanilan ensimmäinen ruotsinturkispoikue, Darja astutettiin Lehtokanin Johanneksella (linkki, Johannes löytyy alareunasta). Kuukauden päästä on siis toiveissa liuta pieniä ruotsinturkiskaneja. :)

Halo poikasineen voi hyvin, pesässä pyörii kuusi poikasta, neljä mustaa, yksi valkoinen ja yksi luonnonvärinen (luultavasti chinchilla).

Sulon kanssa LU 2016 näyttelyssä

12-13.3. järjestettiin Jyväskylässä LU-näyttely (vastaa käsittääkseni suurinpiirtein koirien Voittaja-näyttelyä). Ilmoitin Sulon sinne taas aivan huvin vuoksi ja siksi että se saisi lisää näyttelykokemusta. Sillä on edelleen karvanlähtöä, ja turkin tiputtamisen ja uuden kasvamisen takia sen väritys on epätasainen. Pisteet eivät päätä huimanneet tänään lauantaina, yhteispistemäärän ollessa 90/100. Miinusta meni koosta, pisteet 4/5. Sulon paino on nyt 3,53 kg - se on siis noussut noin parisataa grammaa kahdessa viikossa, ainakin näyttelypunnitusten mukaan (painon pitäisi olla 5-6 kuukauden iässä 3,9 kg, Sulo on sen parisen viikkoa päälle 5 kuukautta), väristä, turkin laadusta ja myös rungon muodosta. Täydet pinnat tulivat taas rotuleimasta ja esiintymisestä, ja kunnosta ja hoidosta. Sulo siis otti näyttelyn taas rennosti, ja tuomarinkin pöydällä se oli suurinpiirtein oma itsensä, vilkas ja utelias.

Huomenna Sulo pääsee taas tuomarin pöydälle, ja saa vielä toisen tuomarin arvostelun. Seuraava näyttely Sulolla onkin sitten huhtikuussa Lempäälässä, jonne se vielä pääsee 4-8 kuukauden ikäisten luokkaan. Sitten se pitääkin tauon, ellei sitten yhtäkkiä ota ja kasva suurihopean ihannepainoon, eli 4,61 kilon painoiseksi tai painavammaksi. Eli se jää tauolle kasvattamaan massaa.

Poikasia

Halon pienet ovat maailmassa! Oletettavasti viime yönä Halo oli ponnistanut hienoon tekemäänsä karvapesään pienokaisia. En vielä laskenut niitä, koska en halunnut turhaan stressata ensikertalaista, mutta oli kyllä hoitanut homman hienosti. Poikaset olivat hyvin eläväisiä, sätkivät pesässä vilkkaasti kun vähän sinne vilkaisin.

Isäkin oli tyytyväinen, tosin eipä se mitään poikasistaan tiedä, mutta juhlan kunniaksi se sai uuden pissalaatikon (valkoinen Ikean Gimse-vuodevaatelaatikko).

Hieman parempi potretti tuoreesta isästä.

Sulo näyttelyssä

Viime lauantaina Sulo depytoi ensimmäisessä kaninäyttelyssään Lempäälässä. Hämmästyttävän rennosti se otti koko homman, automatkan makoili kuljetuslaatikossaan, ja näyttelyhäkissä joko mussutti heinää, järjesteli paikkoja tai loikoili. Tuomarinpöydälläkin se oli lähinnä utelias ja ihmettelevä, paitsi silloin kun tuomari otti kiinni ja tutki tassut ja massun - Sulo ei oikein tykkää kiinni pitämisestä ja sylissä olosta. Pisteet eivät päätä huimanneet, mutta olen tyytyväinen siihen että poika esiintyi ja ei stressannut tilanteesta. Tuomarina toimi Marika Koivunen. Lisäksi Sulo pääsi neljälle muullekin pöydälle esiintymään, koska näyttelyssä tehtiin harjoitusarvosteluja. Se siis sai näyttelykokemusta "koko rahan edestä".

Sulon pisteet (luokka B, 4-7 kk:n ikäisille kaneille):

Paino 5/5 (3,35 kg)
Rotuleima ja esiintyminen 10/10
Rungonmuoto 37/40
Turkin tiheys 9/10
Turkin laatu 8/10 (huomautuksella vaihtaa)
Väri 18,5/20
Kunto ja hoito 5/5

Yhteensä 92,5

---

Muita kuulumisia: Darja on muuttanut sisälle vajaan. Se oli mukana Lempäälässä tarkoituksena astuttaa se sopivalla uroksella. Darja oli kuitenkin eri mieltä asiasta, eikä siis hyväksynyt uroksen lähentymisyrityksiä. Parin viikon päästä kokeillaan uudestaan Jyväskylässä, toivottavasti Darja on vastaanottavaisemmalla tuulella. Eli Darja siis muutti vajaan siksi, koska sillekin on tarkoitus tulla poikasia nyt keväällä.

Mieheni rakensi kaneille kaksikerroksisen häkin, jonka alakertaan muutti tosiaankin Darja, ja yläkerrassa asuu tällä hetkellä Siili, jonka otin pois aitauksesta jonka se oli jakanut Halon kanssa, ettei se astuisi Haloa heti uudelleen kun poikaset (toivottavasti) syntyvät. Molemmat tuntuivat tykkäävän siitä että saivat oman lukaalin ihan omaan, yksityiseen käyttöönsä. Haloa varmaan rasitti Siilin jatkuvat kosintayritykset (joille se kurnutti ärtyneesti) ja Siiliä taas varmasti rasitti jatkuva kosiskelu myöskin, tosin eri syistä.

Siilin ja Darjan kerrostalo, kuvassa tosin vielä hieman kesken.

Siili asuu jo yläkerrassa, mutta alakerrasta puuttuivat kuvan ottohetkellä luukut.

Aivan näinä päivinä pitäisi sitten myös syntyä Halon ja Siilin poikaset. Eilen tein suursiivouksen Halon aitauksessa ja annoin sille isot kasat olkea ja heinää pesän tekoa varten. Se onkin jo harjoitellut, ja tehnyt parikin pesää heiniin. Eilen löysin yhdestä nurkasta siistin, pyöreän heiniin tehdyn kolon. Karvaa se ei vielä kuitenkaan ole itsestään pehmikkeeksi repinyt. Kun se eilen sai uutta olkea, ja myös mieheni tekemän poikaspesäkopin, se alkoi heti järjestellä paikkoja haluamaansa kuosiin. Mielenkiinnolla odotan tuleeko poikasia, ja jos/kun tulee, kuinka monta. Tietenkin jännitän myös sitä, miten ensikertalainen Halo hoitaa poikasensa, ja tekeekö se niille kunnon pesän omilla karvoillaan vuorattuna.